Tästä kankaasta ei voi olla tykkäämättä!
Ihanan pehmeää velouria. Kämppä on muutenkin mullin mallin kun ompeluprojekti on kiihkeimmillään, ja sitten vielä kun leikkaa parit velourit.. pölly vaan käy (ei ehkä sovi herkimmille astmaatikoille!). Voi kun ois joskus elämässä sitten se käsityöhuone jossa ei pikkusotku haittais ja tavarat ois omilla paikoillaan *huokailuja*.. Kissoja sitä vastoin ei yhtään haittaa ihana, kiehtova kaavapaperin rapina ja kankaansuikaleet siellätäällä.
"Ai tästäkö meinasit jotain tehdä, voinko ehkä autella esimerkiks syöksyilemällä tälle sopivasti lattialle asetellulle kankaalle, mjau?"
En oikein löytänyt kaavoja sellaiseen huppariin kuin halusin. Ja oon aika riippuvainen valmiista kaavoista, jotenkaan ne yritelmät tehdä jotain omin päin ei ole olleet päälle pantavia sitten lopulta.. Yhdistelin tähän parit kaavat ja tuskailun tuloksena sain aikaiseksi suosikkivaatekappaleen. Muuta ei paljon tekis mieli pitääkään.
Tein tästä yksivärisestä kotihousutkin, mut siihen tarkoitukseen kangas ei oikein istunut, polvet ja takapuoli löpsähti ekalla käytöllä. Kummipojalle väsäsin huomattavasti nopeampitekoisen vaatekerran tästä myös. Housuista tuli vähän turhan isot.. hiphipmallia toistaiseksi..
Ja tietysti yks sekatavarapussukka materiaalista oli tehtävä.. nyt jo käytössä kovasti nuhjaantunut. Tämä kappale jäi ikiomaan käyttöön.
No juu, ulkona satelee joten luvan perästä pääsen taas kangaskaapille.. mitähän sitä seuraavaksi..? Tosin ukkonenkin taitaa pamahdella joten äkkiä piuhat irti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti