Blogi toimii vinkkisivustona ja käsityöpäiväkirjanani, mutta aika ajoin laitan myös ohjeita. Mikäli tarvitset tarkennusta, voit kysyä kommenttikentässä. Muutenkin on kiva jakaa ajatuksia kanssanne eli kommentointi sallittu!

lauantai 27. syyskuuta 2014

Takki vanhoista verhoista

Kuulun retrokuvioista (ja keltaisesta) tykkääviin ihmisiin.
Miulla on ollut kaapissa nämä 70-luvun verhot iät ajat,
ja oon aika ajoin niitä katellu ja miettiny, mitähän noista tekis.
Netissä on sattunut silmään verhoista tehtyjä värikkäitä takkeja,
ja jotenkin ne alkoi tulla kohti..
Siispä tuumasta toimeen.

Halusin takista pitkänmallisen ja hupullisen.
Olin tehnyt SKL:n 3/07 takin malli nro 6:n aiemmin.
Muokkasin sitä vartalonmyötäisemmäksi takakappaleen poikkikuminauhalla
ja etukappaleen pystymuotolaskoksilla.

Hihansuihin ompelin mustasta resorista pitkät,
kaksinkerroin käännettävät kappaleet
niin ei tuuli pääse niistä sisään.

Päällikankaan ja vuorin väliin laitoin kevyet vanut.
Äsken tätä ekan kerran ulkoilutin kuvausta varten,
ja mukavan lämmin oli tälle 10 asteen syyskelille.




Hupun tein SKL:n 5/08 tuulipuvun takin (malli nro 18) kaavoja muokaten.
Hupun etureunassa kulkee kuminauhakuja.


Taskuja pohdin ja mallailin pitkään.
Päälle tikatut ois olleet kivat muuten,
mutta sotkivat kankaan kuvion pahasti.
Päädyin siis läpällisiin aukkotaskuihin.
Näihin otin ohjeen Ompelukirjasta (Weilin+Göös, Espoo 1979).
En ihan ole varma menikö toteutus niinkuin kirjassa neuvottiin.
Joku maikka siellä vois nyt katsoo, että taitaa olla oma sävellys.
Mutta koska siitä tuli ihan ok,
laitan tähän vaiheet näkyville jos joku haluaa kompata.

1. Ommellaan läppä, tukikangas toiseen kappaleeseen.
Saksitaan pyöreistä kulmista saumaan asti sieltä täältä, jotta aukeaa nätisti.
Käännetään oikein päin ja tikataan reuna.
Ommellaan haluttuun kohtaan vaatteeseen. 

2. Leikataan kankaasta tuollainen 5cm aukkoa pidempi kaitale 
ja ommellaan läheltä reunaansa läpän viereen.
Kaitaleen ommel jää molemmista päistään 3mm lyhyemmiksi kuin läpän ommel.


3. Leikataan läpän ja kaitaleen välistä auki kuvan osoittamalla tavalla.


4. Kaitale käännetään nurjalle puolelle ja tikataan paikalleen ommeljuovasta.



5. Leikataan halutun kokoiset taskupussit (jonkun verran aukkoa leveämmät),
ja ommellaan toinen kappale kiinni äskeisen kaitaleen saumanvaraan.


6. Ommellaan toinen taskupussi läpän saumanvaraan.


7. Neulataan läppä siististi ja pussikappaleet pois tieltä,
tikataan läpän saumanvara paikalleen.


8. Neulataan ja ommellaan taskupussit yhteen.


Siinäpä se sitten olis!



Oli tässä hommaa. Tuo vuoritus on aina kelju suoritus, mutta kyllä se kannattaa.
Ihanaa on saada tekeleensä lopultakin valmiiksi!
Ois kiva nähdä muiden ompelijoiden vastaavia retrotakkeja,
joten linkit ja kommentit ois kivoja!

7 kommenttia:

  1. Mahtava syystakki! Ja keltainen on vaan niin <3

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Itsekin hämmästyin miten hyvin kangas istuu takiksi. Äiti sanoi, että tuon kanssa kannattaa sitten varautua huomion herättämiseen :) Keltaisen sävyt on todellakin <3

    VastaaPoista
  3. Aivan ihana! Tällaisen kun joskus osaisin tehdä.... !

    VastaaPoista
  4. kiitos! Aika pitkään mie tätä tuhersin. Sottailin, ompelin, ratkoin, harsin, mallailin. Kun en löytänyt sopivaa kaavaa suorilta käsin niin piti yhdistellä plus lisäillä omia ratkaisuja, esim. tuo takakappaleen kuminauha, jotta tuli istuvuutta

    VastaaPoista
  5. äh, tää kone tökkii. Niin, että todella kiva oli lopulta saada valmis takki päälle!

    VastaaPoista
  6. Tämä on todella kaunis! Itsellä on kaapissa marinoitunu muutamakin ihana retrokangas odottamassa sopivaa kaavaa jolla ne raaskis leikata, mutta en vielä oo löytänyt juuri sitä kaavaa jollasen haluaisin takistani. Tämä tasku ohje oli kiva, ehkäpä otan tästä vinkkiä omaan takkiini, kunhan sen saan työn alle joskus.

    VastaaPoista
  7. kiitos, sain ratkaisun taskupulmaan :) nimim. musta kuviollinen takki tulossa.

    VastaaPoista